Sopivasti hurahtanut hortoilija

Olen huono hurahtamaan asioihin. Kiinnostun kyllä uusista asioista, kokeilen, innostun ja usein myös jaan innostustani eteenpäin. Mutta että täysillä hurahtaisin

On kuitenkin joitain asioita joihin olen kieltämättä hurahtanut, höpsähtänyt ja uppoutunut. Yksi niistä on hortoilu.

Tänä päivänä villivihanneksista ja hortoilusta puhutaan jo joka paikassa. Itse tutustuin hortoiluun ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten. Tutustuin ihaniin Raija ja Jouko Kivimetsään, jotka ovat intohimoisia hortoilijoita, hortan (eli villiyrttien tai villivihannesten) tuntijoita, kerääjiä, ja aktiivisia ”hortoilun ilosanoman” viestinviejiä. Pariskunnan ylläpitämältä hortoilu.fi -sivustolta voi opiskella mistä hortoilussa on kyse tai vaikka osallistua Ummikosta hortoilijaksi -verkkokurssille!

Osallistuin Kivimetsien hortakurssille kolme vuotta sitten. Sen jälkeen aloin nähdä kotipihan ja lenkkipolkujen luonnon aivan uusin silmin. Hetkeksi hurahdinkin aivan täysillä; oli niin mieletön fiilis käydä keräämässä omalta hoitamattomalta pihalta aamupalaleivän päälliset, lounassalaatin pohja ja iltapalapiiraan täytteet. Söin hortaa lähes päivittäin, pääasiassa itselleni tutuimpia vuohenputkea, nokkosta ja voikukkaa. Pihapiiristä löytyi myös ahomansikkaa, vesiheinää, poimulehteä ja siankärsämöä, jotka satunnaisesti päätyivät salaattiin tai pestoon.

Kevään ensimmäiset, yöpakkasen puremat ja pikkuruiset vuohenputket pääsevät leivälle vuohenjuuston kaveriksi.
Kevään ensimmäiset, yöpakkasen puremat ja pikkuruiset vuohenputket pääsevät leivälle vuohenjuuston kaveriksi.

Hurahdin sen verran, että ostin muutaman villiyrtti- ja keittokirjan ja lähdin innokkaasti etsimään lähimaastoista uusia lautaselle sopivia kasveja. Löysinkin muutamia uusia kasveja, mutta en pitänyt niiden mausta. Siihen se hurahtamiseni sitten pysähtyikin, ja täytyy tunnustaa että nuo kirjatkin lojuvat lähes koskemattomina kaapissa.

Hortaa en ole kuitenkaan unohtanut. Joka kevät ensimmäisten vihreiden lehtien ilmestyessä alkaa jo vesi nousta kielelle kun mielessä on tulevat herkuttelut. Vanhat suosikkihortareseptit ovat pysyneet matkassa jo tämän kolme vuotta. Suurin suosikkini on ehdottomasti vuohenputkipiiras. Tätä piirakkaa meillä syödään monta kertaa viikossa ja tarjotaan vieraillekin kesäaikaan lähes aina. Resepti on lähtenyt myös monen piirakkaan rakastuneen vieraan kotiin.

Piirakkaa on uunissa parhaillaan. Paljastan reseptin teille seuraavalla kerralla 🙂

Vastapaistettua herkkua!
Vastapaistettua herkkua!

2 kommenttia artikkeliin ”Sopivasti hurahtanut hortoilija

  1. Jään odottelemaan vuohenputkipiirakan reseptiä. Meillä tuota vuohenputkea on pihallamme aika monen piirakan tarpeiksi.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s